sunnuntai 22. joulukuuta 2013

Sukuselvitysten sisällöstä

Ja tämänkertainen aiheemme on jälleen - tattadadaa! - heppatallinetistä!

"Millainen on realistinen tuontisuku millaisellekin hevoselle? Pitääkö realistisuuteen pyrkiä? -- Onko sillä väliä onko kaikki hevosen sukulaiset tappajahirmuja vai kilttejä mammanmussukoita? Pitääkö kaikista sukulaisista käydä ilmi väri, säkä, luonne, historia..? Onko näillä asioilla eri tavalla merkitystä jos arvosteltava hevonen on seurakisoissa junnaava suokkipallero tai GP-kisoissa loistava puoliverinen?"
Kyllä, nyt olen todella, henkilökohtaisesti ärsyyntynyt tämän pätkän ilmiselvästä typeryydestä ja pureudun sen kohtiin. Todella moni tuontisuku on realistisempi kuin virtuaalisuku.

"Millainen on realistinen tuontisuku millaisellekin hevoselle? Pitääkö realistisuuteen pyrkiä?"
Miten realistista muka on, että hevonen on elämänsä aikana ehtinyt kerätä parhaimmillaan viiden lajin laatuarvostelupalkinnot, tehdä välissä varsoja (etenkin, jos on tamma), siihen aikaan on mahtunut koulutus, kunnon kerääminen jne jne ja hevosella kun ei voi kisata sinne kolmikymppiseksi samalla volyymilla. Ei edes sinne parikymppiseksi, jos se on koko ikänsä hypännyt 150cm ratoja. Hyvin todennäköisesti käsissäsi tulee olemaan vanhempi hevonen jalkavaivoineen ja huonoine selkineen.

"Onko sillä väliä onko kaikki hevosen sukulaiset tappajahirmuja vai kilttejä mammanmussukoita? -- Onko näillä asioilla eri tavalla merkitystä jos arvosteltava hevonen on seurakisoissa junnaava suokkipallero tai GP-kisoissa loistava puoliverinen?"
...nyt kertokaa minulle, että tämä oli vitsi. Totta vitussa sillä on merkitystä. Kuka helvetti lähtee hakemaan suoritushevosta paskalla suvulla tai pullahevosta loistosuvulla. Väännän nyt rautalangasta, jotta hitaampikin tajuaa. Kun sitä kisahevosta lähtee etsimään, siinä painavat sukulaisten suorituskyky, rakenne ja jalostusarvo. Toki, jos vain kisapelin haluaa, ei ole paskaakaan väliä onko hevosella jalostusarvoa tai sapelijalkaisuutta, kunhan se tekee tulosta. Kultainen esimerkkimme olkoon Jappeloup, jonka laukasta voidaan olla montaa mieltä (huono), mutta jonka tuloksia kukaan ei voi kiistää. Mutta virtuaalimaailmassa sillä kisahevosella pitää yleensä olla jalostusarvoakin. Kun kisahevosta etsii, on melko lailla aivan sama pureeko se sinulta käden irti - krhm Nevele Pride krhm - vai onko se kilttiluontoinen, kun se saatanan suorituskyky. Kisahevoset harvemmin ovat mamman mussukoita, koska ne eivät pärjää radalla yhtä hyvin. Kisahevosella saa ja pitää olla luonnetta.

Vaan se harrastekopukka, jolla rämmitään huvin vuoksi läpi tallikisoissa helppo C ja pidetään kotona skumppajuhlat, koska saatiin nippa nappa hyväksytty tulos. Niillä ei tarvitse katsoa suvun suorituskykyä, sen rakenneominaisuuksia tai jalostusarvoa periyttäjänä. Kaikkein oleellisinta harraste- ja pullahevoselle on se, että sillä on hyvä luonne. Millainen sitten on hyvä luonne, se on jokaisen itse päätettävissä. Kuka haluaa hevoselleen oikeasti kultamuruluonteen, kuka haluaa, että siinä on jotain jännitystäkin. Mutta pointti on se, että harrastehevosella ei tarvitse olla suvussaan mitään erityisempää, vaan se on voitava arvioida sellaisena, mitä se on ja mitä hevoselta haetaan. Harrasteratsulle sopii hyvin sukutaulu, joka on juossut koko ikänsä kaula kenossa radoilla ja tuonut kotiin vain hajonneita kärryjä.

Kyllä, se ehkä asettaa sinänsä harrasteratsut ja GP-hevoset eri asemaan, että harrasteratsun sukutaulut voi olla ok vaikka sieltä löytyisi mitä scheisseä. Mutta sellainen on maailma, rakkaat lapset. Kuka ihan tosissaan lähtee hakemaan kisapeliä, jonka suku ei ole suorittanut mitään, korkeintaan saanut takapihan puska Ö:stä ruusukkeen? Ei. Kirjoittakaa niille kovan tason hevosillenne sukuselvitykset, joissa hevoset ovat kovan tason kisahevosia. Problem solved.

"Pitääkö kaikista sukulaisista käydä ilmi väri, säkä, luonne, historia..?"
No sikäli, että ne vaikuttavat hevosesi väriin, säkään, luonteeseen ja suorituskykyyn, mutta mihinpä niitä tarvitsisi... Tämä on virtuaalimaailma, värien periytymisen ja etenkään säkäkorkeuksien ei tarvitse olla niin hirvittävän tarkkaa. Jos musta tamma ja musta ori nyt tekevät ruunikon varsan, niin kenenkään ei pitäisi joutua siitä pyövelin eteen. Mutta etenkin luonne ja historiikki vaikuttavat. Kyllä minä vain haluan tietää, onko saksalaisen estetykkini sukutaulu tehnyt millaista tulosta kilparadoilla ja mitä se on jälkeläisilleen periyttänyt (historiikki) sekä millainen luonne sillä on ollut, vaikka sillä nyt ei ole niin väliä.

Lyhyestä virsi kaunis? Loppujen lopuksi virtuaalihevosen sukuselvitys on usein realistisempi kuin sen virtuaalimaailmassa oleva suku ja maalaisjärjellä voi hyvin päätellä, mitkä seikat painavat sukuselvitystä arvioidessa millaisenkin hevosen kanssa. Kun esimerkiksi erj:n laatuarvostelussa arvioidaan suvun soveltuvuutta estehevoselle, krj:n laatuarvostelussa kouluhevoselle ja niin edelleen, miksi yla:ssa ei voida yksinkertaisesti arvioida suvun sopivuutta sille hevoselle, jolla se suku on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti