Ratsuponit virtuaalimaailmassa

Olen on-off -meiningillä seuraillut tätä topickia heppatalli.netissä. Kyseessähän on siis jonkinasteinen ratsuponikeskustelu, lähinnä kys. ponien jalostamisesta. Siitä lähdinkin pohtimaan aihetta, jota olen pohtinut monta kertaa aikaisemminkin. Kyseessähän on siis poniprosentti.
Ja seuraava teksti sisältää jälleen lähinnä omia mieltymyksiäni, jos sanon, että täysverinen on parasta mitä voit kenttäponiin tunkea - ja sehän on! - se on minun mielipiteeni. Sinä voit tunkea kenttäponiisi ihan rauhassa vaikka itäaasialaista kermaviilikopukkaa, jos haluat. Sinun ponisihan se on.

Ratsuponissahan pitäisi olla vähintään 25% poniverta, jotta se hyväksytään ratsuponiksi. Tavoitteena on kasvattaa "-- säkäkorkeudeltaan lähelle 148 cm eli juuri hevos- ja ponikoon välimaastosta. Ratsuponien tulee olla rakenteeltaan jaloja, sopusuhtaisia ja ryhdikkäitä. Askelten tulisi olla tarmokkaat, tahdikkaat, irtonaiset ja kevyet. Ratsuponit ovat luonteeltaan helposti käsiteltäviä, luotettavia ja yhteistyöhaluisia yleensä." (VRPY:n sivuilta).
Elikkäs. Tavoitteenahan olisi periaatteessa kasvattaa ponikokoinen suoritushevonen. Vähän samaan tyyliin, kuin miniatyyrihevonen on hevonen, ei poni, vaikka korkeutta on siinä vajaan metrin puitteissa.

Jokainen saa toki kasvattaa senprosenttisia poneja, kun huvittaa. Mutta mitä järkeä on kasvattaa poneja, joiden poniprosentti on yli 80%, joskus jopa 90%? Hevosveri on siinä kohtaa niin marginaalista, ettei siitä saa käytännössä enää mitään hyviä ominaisuuksia (tai huonojakaan) siihen poniin. Minua ihmetyttävät jo yli 60% poniveriset ponit. Toki niitä tulee silloin tällöin, kun pitää saada jalostusmateriaali riittämään ja se poniveriprosentti pysymään yli kahdessakymmenessäviidessä. Niiden järjestelmällinen kasvattaminen kuitenkin ihmetyttää. Puoliveriseltä ratsuponi saa jaloutta ja näyttävyyttä liikkeeseen, täysverinen tuo herkkyyttä, nopeutta ja säpäkkyyttä.

Otan esimerkin. Pidän omaa (toistaiseksi syntymätöntä) Raato-poniani oivallisena kenttäponina. Ja ratsuponina. Siinä on 75% täysveristä ja 25% connemaraa. Vähän kuin olisin saanut täysverisen ponikoossa, kaikki hyvät ominaisuudet ilman huonoja! Meiltä Susirajasta löytyy myös muutama muu ratsuponi, jotka ovat mielestäni oikein mukavin prosentein varustettuja. On 50% Mamu (xx x nf) sekä Saapas (xx x lew), molemmat oivallisia kenttäponeja täysverisyytensä vuoksi. Löytyy myös ~28% esteori Tauno, jonka suvussa onkin sitten kaikenlaista hannoverista, lewitzeristä, täysverisestä ja newforestista aina arabiin (inhokkirotuni ratsuponeissa ja muuallakin!).

Mikä näitä poneja yhdistää? Käyttötarkoituksen mukainen polveutuminen. Juu juu, olemme virtuaalimaailmassa eikä sillä ole väliä. Mutta yleisestikin on yleensä kysyjille neuvottu, että kenttäponiin on hyvä laittaa täysveristä, este- ja kouluponiin taas puoliveristä. Mikä onkin ihan ymmärrettävää. Täysverinen on nopea ja kestävä hevonen, mutta se ei hyppää 160cm (aion avautua tästäkin) ja suoraan sanottuna sen liikkeet ovat puoliverisen vieressä ihan yhtä tyhjän kanssa kuin shetlanninponi vaativissa luokissa. Puoliverisestä ei koskaan saa sellaista terävyyttä irti kuin täysverisestä, mutta sillä on näyttävämpi liike ja parempi hyppykapasiteetti.

Mihin tässä oltiin menossa? Eipä erityisemmin mihinkään, kunhan heijastelen. Jos jonkin pointin haluat tekstistä löytää, voin sen sinulle osoittaa: mitä järkeä on kasvattaa niitä poneja, joissa on kenties kursorisesti osoittaen hevosverta, kun tavoitteena on kuitenkin "ponihevonen". Niiden 80%+ ponien kasvattaminen on melko lailla sama, kuin kasvattaisit ihan rotuponeja. Joille muuten löytyy kuviakin helpommin.