Mistä tämä kaikki lähti.
"1. Tämä on virtuaalimaailma ja hevoset EIVÄT PERIYTÄ MITÄÄN muuta kuin
ne nimet suvussa, joten on turha kenenkään perustella sitä millään
perimähommilla tms. se selitys ei vaan kertakaikkiaan toimi
virtuaalimaailmassa kuten on jo moneen kertaan todettu."
Miksi sitten tarkastellaan hevosten sukuja ja niiden "yhteensopivuutta" astuttaessa? Miksi vanhemmat vaikuttavat väriin, kapasiteettiin tai luonteeseen? Miksi laatuarvosteluissa pisteytetään vanhempien kilpatuloksia? Miksi välitetään herran jumala yhtään mistään periytymiseen tai periytymättömyyteen liittyvästä, kun "tämä on virtuaalimaailma eivätkä hevoset periytä mitään"?
"Itseasiassa hyvin
erikoinen ajatus, että osaisi vaikkapa ulkomailta tuodun ponin
vanhempien vanhemmista kertoa, saati kolmannesta polvesta."
Totta, jos ostat harrastehevosen, jolla on sukutaulu tuntematon. Virtuaalimaailmassa me nyt kuitenkin puhumme pitkälti kilpa- ja jalostushevosista. Voin siis hyvillä mielin verrata tätä reaalimaailmaan. Eli se Nimmerdor siellä emänisänä, Landgraf neljännessä polvessa, Kostolany isälinjassa tai Sandro Song on pelkkä nimi. Tämä, lapset rakkaat kertoo kaikkein eniten siitä, miten vähän olette oikeasti tekemisissä hevosten tai ainakin niiden vakavastiotettavampien kisaelikoiden kanssa. Ei, enpä minäkään niiden kanssa niin suuresti kosketuksisssa ole, mutta kun on vuoden verran kuunnellut selitystä Nimmerdorista, Cor de la Bryèrestä ja Copitolista sekä erityisesti viime aikoina vertailua siitä, miksi tämä ja tämä puoliveriori sopii tälle tämänlinjaiselle pv-tammalle ja mitä sen suvussa on, on saanut jo ihan hyvän yleiskuvan.
Sen hevosen suvun tietää. Sen suvun saavutukset tietää. Tai ainakin osaa googlea käyttämällä hakea, jos yksittäinen hevonen siellä on vieraampi. Ja jos kyseessä on kilpailematon tamma, emälinjan tuotannon tietää, tamman isän saavutukset, tamman jälkeläiset tietää... Joo-o, hankkikaa te kisahevosenne tuntemattomalla suvulla, minä en niin tee.
Moni on myös perustellun sukuselvityksen vaihtamista historiikkiin sillä, että inhoavat sukuselvitysten rustaamista. Nyt ihan suoraan ja puhtaasti: haistakaa paska. Se, että sinä nyt satut inhoamaan sukuselvitysten kirjoittamista on sinun subjektiivinen mielipiteesi. Sylettää. Minä pidän sukuselvitysten kirjoittamisesta. Enkä usko olevani ainoa ihminen, joka niistä pitää. Kaikki ei ole hauskaa, eikä tällaisia asioita pitäisi päättää sen vuoksi, ettei joku jostain tykkää. Tympäisee toki minuakin aina välillä selvittää sitä neljättätoista estepuoliveristä, kun jos minulla on 160cm hyppäävä hannover, sen suvussa tasan varmasti on 140-160cm hyppääviä kilpa- ja jalostuselikoita. Korkeintaan löytyy tamma, jonka suku on niin saatanan kovatasoinen, ettei hevosen itsensä tarvitse kuin varsoa ja lihoa. Löytyy myös itsensä hajottaneita hevosia, jotka ovat ehtineet kuitenkin todistaa osaamisensa. Onneksi en kasvata puoliverisiä.
Henkilökohtaisesti olen muuten sitä mieltä, että historiikki voisi olla ihan kivaa vaihtelua, mutta en lähtisi sillä lajilaatuarvosteluissa sukuselvitystä korvaamaan ainakaan kokonaan. Niissä laatuarvosteluissa arvostellaan kuitenkin kilpahevosta, jonka suku vaikuttaa hevoseesti. En silti täysin tyrmää, etteikö historiikista pitäisi saada pisteitä. Sukuselvitysten arvo pitäisi silti säilyttää. Ja lopettakaa se paskapuhe siitä, ettei virtuaalihevonen periytä mitään tai sitten lopettakaa niiden yhdistelmien miettiminen . Virtuaalihevonen periyttää ominaisuuksiaan omistajan tai kasvattajan mielessä, mikä on virtuaalimaailmassa aivan tarpeeksi.
Tuo periytymisasia on kiinni ihan kasvatin omistajan mielihaluista. Nykyisin monet jalostavat erillään koululinjoja ja estelinjoja, ja kiinnittävät huomiota värien, säkäkorkeuden ja luonteen periytymiseenkin, jolloin hevosen voidaan sanoa perineen vanhemmiltaan sitä ja tätä. Mutta jos varsan kasvattaja haluaa, kahden kiltin, rautiaan kouluratsun varsasta voi tulla hallakonpäistärikkö estehirmu, jolle ei pärjää kuin karskeimmat raviäijät. Tällöin hevonen ei ole perinyt vanhemmiltaan yhtään mitään muuta kuin suvun. Eri asia tietysti on, jos kauempana suvussa on estehevosia ja huonompaa luonnetta ja vanhempien värit on tunnistettu päin mäntyä ja niin edelleen, mutta silloin suvun ominaisuuksien pitäisi olla selvillä.
VastaaPoistaTotta. Onhan virtuaalihevosten kanssa kaikki loppujen lopuksi kiinni siitä, mitä sen omistaja haluaa - jos omistaja haluaa, että hevonen on vihreänhallakonkirjavankukertava kahden mustan varsana, hänellä on täysi oikeus tehdä näin.
VastaaPoistaLähinnä tässä ihmettelen, miksi sitten mietitään mitään sen mukaan, mitä hevoset "periyttävät". Nykyäänhän voi aika lailla sanoa, että värit sun muut periytyvät, harvemmin enää näkee ruunikkoa sabinoa kahden rautiaan jälkeläisenä (kuten itseltänikin joskus löytyi). Toiminta siis kulkee - mitä olen seuraillut - pitkälti, kuin virtuaalihevoset jotain periyttäisivät. Sitten tulee vastaan tällainen tilanne ja yhtäkkiä ne eivät periytäkään yhtään mitään.
Toki se argumentti on sataprosenttisesti totta, mutta kovin valikoiden sitä esiin kaivellaan.